Afrikkalainen paholaisen kynsi

Afrikkalainen paholaisen kynsi nimensä velkaa hedelmien kynsi muotoisella ulkonäöllä. Afrikasta kotoisin olevan kasvin varastointijuuria käytetään lääketieteellisesti. Niiden anti-inflammatorisia ja kipua lievittäviä vaikutuksia käytetään pääasiassa reuman ja nivelrikon hoidossa.

Paholaisen kynnen esiintyminen ja viljely

Afrikkalainen paholaisen kynsi tunnetaan myös nimellä polkeminen. Monivuotisen, nurmikasvien, jopa 1,5 metrin pituiset versot ovat tasaisesti maassa. Hänen latinalainen nimensä on Harpagophytum procumbens, se kuuluu seesamiperheeseen ja on kotona Etelä-Afrikan ja Namibian stepeillä. Afrikkalainen paholaisen kynsi tunnemme myös me Talloa. Monivuotisen, nurmikasvien, jopa 1,5 metrin pituiset versot ovat tasaisesti maassa.

Niiden suurista, punertavista kukista muodostuu kärjen muotoisia hedelmiä, jotka tarttuvat eläinten turkisiin ja varmistavat siten kasvin leviämisen. Paksun pääjuurin juoksijoille muodostuu ns. Toissijaisia ​​mukuloita. Juuri ne sisältävät aktiivisimmat aineosat ja niitä käytetään lääketieteellisesti. Afrikan paholaisen kynsi on riippuvainen kuumasta ilmastosta ja hiekkaisesta maaperästä, sitä ei voida viljellä muilla ilmastovyöhykkeillä.

Rajoitetun saatavuuden vuoksi haluttu lääkekasvi on nyt yksi uhanalaisista lajeista. Euroopassa esiintyvällä bluebell-perheen kasvella, jota kutsutaan myös paholaisen kynsiä, ei ole mitään tekemistä Harpagophytum procumbens -bakteerin kanssa eikä se ole lääketieteellisesti merkityksellinen.

Vaikutus ja sovellus

Harpagosidit ovat paholaisen kynten tärkeimpiä vaikuttavia aineita. Niillä on kipua lievittävä ja anti-inflammatorinen vaikutus, ja niillä on säätelevä vaikutus sydämen rytmiin ja verenpaineeseen. Kasvi sisältää myös flavonoideja, asteosideja, tyydyttymättömiä rasvahappoja, kaneli- ja klorogeenisiä happoja.

Uute paholaisen kynsijuuresta on tukeva vaikutus hoidettaessa tulehduksellisia reumaattisia valituksia, kulumisesta johtuvia nivelkipuja (nivelrikko), kroonista selkäkipua ja tendiniittia (esim. Tenniskyynärpää). Tutkimukset ovat osoittaneet, että Harpagophytum prokumeenien anti-inflammatoriset ominaisuudet kulkevat eri tavalla kuin perinteisten tulehduskipulääkkeiden käyttö. Paholaisen kynsi näyttää myös estävän tiettyjä kipua vapauttavia tai kipua tehostavia lähettiaineita kehossa tai estävän niiden tuotantoa.

Perinteisesti kasvia käytetään myös maha-suolikanavan vaikeuksiin, ruokahaluttomuuteen, ruuansulatushäiriöihin, kuten ripuliin, ilmavaivoihin tai ummetukseen, sekä virtsaelinten ongelmiin. Sen sisältämät katkerat aineet edistävät syljen tuotantoa ja ruuansulatuksellisuutta ja stimuloivat siten myös ruokahalua. Ne alentavat vatsan pH: ta ja stimuloivat sappia (tätä kutsutaan kolereettiseksi vaikutukseksi).

Paholaisen sorvalla on myös verta ohentava vaikutus. Ateroskleroosipotilaille tämä on tervetullutta vaikutusta, mutta ihmisille, joilla on taipumus vuotaa verenvuotoa, se on riskitekijä, joka on otettava huomioon, etenkin suurten annosten tai pitkäaikaisen käytön yhteydessä. Olemassa olevien mahahaavojen tapauksessa on vältettävä sen ottamista kokonaan, ainakin varovaisuutta vaaditaan raskauden aikana (tässä ei ole vielä riittävästi tutkimuksia).

Paholaisen kynsijuuria voidaan käyttää sisäisesti ja ulkoisesti merkinnästä riippuen. Se otetaan teetä, itse valmistettua tinktuuraa tai valmisvalmistetta kapselien, tablettien tai jauheen muodossa. Tällaiset valmiit valmisteet ovat luultavasti yleisin muunnos, ja niitä on saatavana melkein kaikkialta, apteekeista ruoka-alennuksiin. On tärkeää huomata vaikuttavien aineosien korkeat pitoisuudet ja vastaavasti erilaiset vahvuudet kuivauuttevalmisteissa.

Sisäisen oton lisäksi teejuomat tai laimennetut tinktuurit soveltuvat myös ulkoiseen käyttöön kompressioihin, kylpyihin ja pesuihin. Käytetään myös voidevalmisteita, joissa on paholaisen kynten aktiivisia aineosia. Ne auttavat kroonisia iho-ongelmia, ihottumaa, psoriaasia ja jopa heikosti paranevia haavoja.

Tärkeys terveydelle, hoidolle ja ehkäisylle

Monimuotoisuuden parantavat voimat Harpagophytum procumbens ovat olleet tunnettuja kotimaassaan vuosisatojen ajan, ja niitä ovat perinteisesti käyttäneet afrikkalaiset parantajat. Vasta 1900-luvun alussa saksalainen sotilas tutustui tähän perinteeseen paikallisesti ja toi tietonsa mukanaan Eurooppaan.

Kasvitieteilijä Otto Heinrich Volk aloitti täällä vuonna 1930 kasvin farmaseuttiset tutkimukset. Paholaisen kynnen terapeuttisen vaikutuksen tunteessa vastaavien valmisteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi tasaisesti. Luonnonvaraisten kasvien todellinen ylitarjonta alkoi, joten ne hävitettiin pian uhkaavasti.

Nykyään kasvi hajoaa vain hallitusti. Poistat vain paksut sivujuuret ja annat sitten kasvin uudistua usean vuoden ajan. Kanta on sen vuoksi paremmin suojattu, mutta luonnonvaroilla ei voida tyydyttää maailmanlaajuista kysyntää. Paholaisen kynsiä yritetään erityisesti viljellä Afrikan ulkopuolella - toistaiseksi vaikea yritys, jolla on vain maltilliset menestysmahdollisuudet.

Paholaisen kynsijuuren rooli erilaisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa riippuu yksilöllisestä kliinisestä kuvasta. Kliinisten tutkimusten mukaan niiden vaikutus on tehokkaampi kroonisessa niveltulehduksessa kuin akuuteissa tulehduksellisissa prosesseissa. Vaikka sillä voi yleensä olla vain tukeva vaikutus vakavan kivun hoidossa, sitä voidaan käyttää ainoana keinona kevyempien valitusten varalta.

Erityisesti kroonista kipua sairastavat potilaat ovat usein kiitollisia sellaisista luonnon vaihtoehdoista, jotka auttavat säästämään kemiallisia lääkkeitä. Epämiellyttävät sivuvaikutukset ja pitkäaikaiset seurausvahingot voidaan siten välttää tai ainakin vähentää merkittävästi. Harpagophytum procumbens ei kuitenkaan sovellu akuutin tai voimakkaan kivun hoitoon, koska halutun vaikutuksen asettaminen kestää 2–4 viikkoa.

Klassinen homeopatia käyttää myös afrikkalaisen paholaisen kynnen parantavaa voimaa, tyypillisesti potensseissa D2 - D6. Tärkeimmät käyttökohteet tässä ovat nivelrikko ja levy-ongelmat. Kihti, ankyloiva spondüliitti, mutta myös ihosairaudet, kuten vyöruusu, ovat myös käyttöalueita.