Hampaanjuuri on osa hammasta ja sitä käytetään kiinnittämään se hampaanpidinlaitteeseen. Etuhampailla on yleensä yksi juuri, kun taas kaukaisemmilla hampailla on enintään kolme juuria. Hampaan juuressa tai juuren kärjessä olevat tulehdukset ovat usein erittäin tuskallisia ja ilman hoitoa ne voivat johtaa hampaan tuhoutumiseen.
Mikä on hampaanjuuri?
Hammasjuuri on osa hammasta, joka on hampaan kruunun ja hampaan kaulan alapuolella ja kiinnittää sen hampaan pistorasiaan. Hampaan juuri on peitetty kerroksella hammassementtiä. Hammassementti koostuu mineraaleista, kollageenikuiduista ja vedestä ja sen tehtävänä on suojata juuri. Sitä muodostavat sementoblastit, jotka ovat erityinen muoto sidekudossoluja.
Yleensä hampaanjuuri kapenee juuren kärkeä kohti ja on siksi kartiomainen. Lisäksi hampaanjuuri on kaksi kertaa pidempi kuin hampaan kruunu. Etu- ja koirahampailla on yleensä yksi juuri, etuhampaissa (pienet molaarit) kaksi juuria ja molaarissa kaksi tai kolme juuria. Ensimmäisillä hampailla (maitohampailla) on jo hampaan juuret, kun ne ovat täysin kasvaneita.
Anatomia ja rakenne
Hampaiden juuret koostuvat suurimmasta osasta dentiiniä (hampaan luu). Pinnalla dentiini on peitetty hammassementillä. Dentinillä on luumainen rakenne ja se koostuu 70-prosenttisesti kalsiumhydroksyyliapatiitista, 20-prosenttisesti orgaanisesta aineesta (pääasiassa kollageenia) ja 10-prosenttisesti vettä. Se ympäröi massaa. Dentiinin pinnalla oleva hammassementti sisältää myös 65 prosenttia mineraaleja, kuten hydroksiapatiitti, 23 prosenttia kollageenikuituja ja 12 prosenttia vettä.
Hammassementin perusaine on siis samanlainen kuin dentiinin. Sen rakenne on kuitenkin hiukan erilainen. Sitä on neljä muunnosta. Kuitenkin kuten dentiini, se muodostetaan myös sementoblasteista. Hammasjuuren kärki on hammaskannassa ja siinä on pääsyaukko hermokuiduille ja verisuonille, jotka toimittavat koko hampaan. Verisuonten ja hermokuitujen kokonaisuus tunnetaan myös nimellä hammasmassa (hammasmassa), jonka kapeat jatkeet hampaanjuureen tunnetaan myös juurikanavina. Ihmisen hampailla on eri määrä juuria. Mitä kauempana hampaat (taaksepäin) ovat, sitä enemmän juuria niillä on. On kuitenkin poikkeuksia.
Ensimmäisellä ylemmällä premolaarilla on kaksi juuria, kun taas toisella ylemmällä premolaarilla on vain yksi juuri. Juurten lukumäärässä ja muodossa on myös lukuisia poikkeavuuksia. Muun muassa löytyy yhdessä kasvaneita hammasjuuria tai yksijuurtuneita hampaita, joilla on kaksi juurenkärkeä. Ylähampailla on yleensä kolme juuria. Hyvin vahva juuri (rintajuuri) on kitalaessa. Kaksi pienempää vestibulaarista juuria ovat posken puolella. Viisaudenhampaissa on usein erittäin suuria poikkeamia jopa kymmenellä tainnutetulla juurikanavalla. Heidän juurissaan voi olla myös piikkejä, joten hampaiden poisto aiheuttaa usein suuria haasteita ja juurikanavan hoidot eivät ole ollenkaan mahdollisia.
Toiminto ja tehtävät
Hammasjuuren tehtävänä on ankkuroida hammas hampaanpidätyslaitteeseen ja toimittaa se juurikanavien kautta. Hampaan tukilaite sisältää leuan hammasliittimen, ikenet, periodontaalikalvon ja juurisementin. Leukaluun sitä osaa, jossa hampaan kanta sijaitsee, kutsutaan alveolaariseksi prosessiksi (processus alveolaris). Kumit ovat osa suun limakalvoa. Se peittää hampaiden pistorasian ja ympäröi hampaita kohdunkaulan epiteelikalvossa (sauman epiteeli).
Periodonaalikalvo edustaa hampaiden tukilaitteen sidekudosta, joka koostuu sidekudoskuiduista, jotka siltavat lyhyen etäisyyden hammassementin ja hampaan pistorasian seinämän välillä. Seurauksena on, että hammas on kiinnitetty hammasholkkiin, jotta se voi liikkua jonkin verran. Tätä sidekudoskuitujen stabiloimaa kiilaa kutsutaan myös gomfoosiksi. Siten gomfoosi kuuluu sidekudoksen kaltaisiin luuyhteyksiin. Ankkuritoiminnon lisäksi hampaanjuuri huolehtii myös hampaan syöttöstä juuren kärjen kautta. Sekä verisuonilla että hermokuiduilla on pääsy hampaan juurikanavien kautta.
Löydät lääkkeesi täältä
Toot Hammassärkysairaudet
Hammasjuuren tunnetuin sairaus on ns pulpitis. Puliitti on tulehdus hampaan juuressa. Tämä on yleensä tartunta kariesbakteereilla. Kariesbakteerit koostuvat erityyppisistä streptokokkeista. Ensinnäkin ruokajätteet (erityisesti hiilihydraatit), joita ei ole poistettu, aiheuttavat hampaiden bakteeriviljelmiä, jotka tuottavat happoja. Hapot liuottavat emalin hampaan kruunuun. Luodaan reikiä, joita bakteerit (karies) edelleen kolonisoivat. Jos prosessia jätetään käsittelemättä, prosessi jatkuu, kunnes bakteerit tunkeutuvat hampaan juureen.
Bakteerit voivat hyökätä myös ikeniin (periodontiitti), mistä seuraa suuria ikenetaskuja, jotka puolestaan muuttuvat muiden bakteerien läpäiseväksi ja tunkeutuvat hampaanjuureen. Molemmissa tapauksissa voi esiintyä hampaan juurten tulehdusta (pulpitis), joka on erittäin tuskallinen. Keuhkoputkentulehduksessa hammasmassa (hammassellut) tulee tulehtuneeksi, kuten nimestä voi päätellä.
Massa koostuu kuitenkin hermokuiduista ja verisuonista. Tämän seurauksena hermokuidut tulehtuvat. Tämä hermojen suora osallistuminen aiheuttaa erittäin voimakasta kipua. Hammassärky on siksi yksi sietämättömimmistä kivoista kaikissa. Tässä tapauksessa hammaslääkärin on suoritettava juurikanavahoito poraamalla hammas auki, poistamalla tulehtunut kudos ja huuhtelemalla juurikanava antibakteerisella liuoksella. Juurikanavat suljetaan sitten juurtäyttöpastalla.
